Sivut

14.8.2017

ÄRSYTTÄVINTÄ ULKOMAILLA ASUMISESSA

Ulkomailla asuessa törmää ärsyttäviin käytännön asioihin, joita ei osannut ajatella vielä Suomessa asuessa. Päätin listata nyt niistä muutaman, jotka ovat mun arkipäiviäni välillä hankaloittaneet tai hermojani kiristäneet. Jätin tästä pois nyt ne kaikista yleisimmät koti-ikävät ja tyhjästä aloittamisen mukana tulevat ongelmat, ja keskityin vähän yllättävämpiin käytännön juttuihin. Tässä siis neljä seikkaa, jotka ovat mun mielestä ärsyttävimpiä ulkomailla asumisessa!

hildesheim saksa 1

Ruoan löytäminen kaupoista. Oon aika tarkka siitä mitä syön arkiruoakseni. Haluan aina kaiken ruoan olevan 100% sitä mitä sen kuuluisi olla, enkä mitään einessekotuksia. Suomesta oon löytänyt vakituotteeni, mutta ulkomailla asuessa tää tuottaa paljon päänvaivaa! Uusien tuotteiden läpikoluaminen vie aina aikaa ja huomiota, mutta tuoteselosteita vieraalla kielellä lukiessa hermot on aika koetuksella. Marketit ovat joka paikassa erilaisia kuin Suomessa, ja tuotteiden löytämisessä menee myös aikaa, kun ei voi marssia tutulle hyllylle ja ostaa niitä samoja pirkkapapuja kuin aina ennenkin. Mahdollisimman puhtaan ja vegaanisen ruoan löytäminen onnistuu kotimaassa jo ilman suurempia ongelmia, mutta ulkomailla kaupassa käyntiin saa helposti kulutettua kolminkertaisen ajan. Siksi ulkomailla tuleekin syötyä paljon huonommin ja yksipuolisemmin.

Erilaisten palvelujen saaminen. Kaikki palvelut, mitkä on Suomessa ihan peruspullaa, on välillä todella turhauttavia haasteita ulkomailla asuessa. Pari viikkoa sitten uskaltauduin viimein käymään ekaa kertaa kampaajalla ulkomailla, vaikka mua jännittikin tosi paljon ilmaista asiat vieraalla kielellä vieraassa paikassa ja antaa rakkaat hiussuortuvani käsiin, jonka omistaja ei ihan täysin ymmärtänyt mua. Ja tänkin kampaamon löytämiseen meni aikaa. Pari viikkoa sitten kärsin myös ihan järkyttävän kovasta hammassärystä viisurini oikutellessa. Suomessa olisin soittanut jo akuuttipäivystykseen ja itkenyt itseni leikkaukseen, mutta täällä Ruotsissa en vaan tiennyt mitä tehdä. En taida tällä hetkellä kuulua kummankaan maan sosiaaliturvaan, joten hammaslääkärin kustannuksista ja jonotusajoista ei ollut mitään tietoa, saati sitten siitä, mihin mun olisi edes pitänyt olla yhteydessä. Sama homma pätee myös tavalliseen lääkäriin. Näissä myös byrokratia muistuttaa välillä olemassaolostaan ja saa itkemään kotimaan palvelujen helppouden perään. Vai kuinka moni Suomessa asuva on jättänyt tulehtuneen hampaan hoitamatta siksi, ettei tiennyt minne pitäisi soittaa millä kielellä ja onko edes oikeutettu hammashoitoon siinä maassa?

Ulkomaalaisen leima. Toiseen maahan muuttaessa olet aina ''se ulkomaalainen''. Vaikka puhuisit uuden maan kieltä hyvin, niin jossain vaiheessa keskustelua paikallisen epäilykset herää sun oudon sanavalinnan tai aksentin myötä. Vaikka sopeutuisit maahan loistavasti, tulee sulle kuitenkin aina uusia pieniä siihen kulttuuriin kuuluvia asioita, joita et voi etukäteen tietää ja joista saattaa tulla typerä ja yksinkertainen olo. Toisessa kulttuurissa on vaikea olla sataprosenttisen varma kaikista kirjoittamattomista säännöistä, jotka kotimaan kulttuurissa sulla on takaraivossa läpi elämäsi. Kun ulkomailla vastaantulijat tuijottaa sua pitkään, alat miettimään, pukeudutko väärin tai käyttäydytkö nyt maan tavoille sopimattomasti tai edes erikoisesti sitä tiedostamattasi. Vaikka oon iloinen ja ylpeä saadessani olla suomalainen enkä sitä ulkomailla mitenkään peittele, ois musta joskus myös kiva ihan vaan sopeutua joukkoon ja olla yksi muista. Aina ei jaksaisi olla se erilainen, jolta kysellään outoja kysymyksiä, joka ei tiedä jotain muille itsestäänselvää asiaa ja jolle joku paikallisen kielen sana on täysin tuntematon, koska vaan paikalliset tietää sen.

Kommunikaatiovaikeudet Suomeen. Eri maassa ystävien kanssa asuessa tulee helposti ongelmia, jotka johtuu vain kommunikaation vaikeudesta. Kun on tottunut näkemään kavereita päivittäin tai edes viikottain, ja jakamaan asioita kasvotusten, on yhtäkkiä pelkän puhelimen varassa oleva yhteydenpito yllättävän hankalaa. Toisten kanssa se toimii paremmin kuin toisten. Viestitellessä on helppo lukea olemattomia asioita rivien välistä, ja saattaa syntyä väärinkäsityksiä, jotka voitaisiin välttää kasvotusten keskutelemalla. Mä oon usein myös aika kiinni omissa asuinmaatani, tai lähinnä omaa arkea ja elämää uudessa maassa koskevissa asioissa. Tän takia saatan viestitellessä kuulostaa tylyltä tai välinpitämättömältä, koska en osaa asettua toisen asemaan ja olla niin mahdottoman kiinnostunut jokaisesti silmäripsen räpäytyksestä, kun samaistuminen on molemmin puolin vaikeampaa. Ulkomailla asuminen siis ainakin omalla kohdallani todellakin aiheuttaa kommunikaatiovaikeuksia Suomeen päin. Joissain ihmissuhteissa löydetään se yhteinen, uusi sävel kommunikoida ja välit ei huonone. Toiset suhteet taas ei kestä välimatkaa yhtä hyvin. Myös enemmän rajoitettu nettiyhteys vaikeuttaa kommunikaatiota ihan konkreettisesti. Vaikka ystävyyssuhde kestäisikin erossa olon, hankaloittaa sitä omalta osaltaan pahasti pätkivät soitot ja kesken hauskan tarinan katkeavat Skype-puhelut. Niistä tulee vaan turhautunut olo ja silloin pitää osata olla purkamatta turhautumista siihen toiseen ihmiseen, vaan todeta, että ensi kerralla parempi onni nettiyhteyden kanssa. Puhelujen katkaiseminen huonon verkkoyhteyden takia tuntuu olevan aina mulle kovempi pala kuin toiselle ja harmittavan pidempään, koska kyseinen puhelu saattaa olla mun päivän ainoa yhteydenottoni Suomeen päin, jolloin katkeavan puhelun jälkeen kaveri jatkaa arkitoimiaan normaalisti ja mä jään yksin vieraaseen maahan.

hildesheim saksa 2

Tuleeko muille ulkomaille oleville lisää kohtia mieleen? Osaatteko samaistua näihin vai ovatko edelliset kohdat teille ihan hepreaa? Entäs te Suomessa asuvat, ootteko koskaan ajatellu tällasia asioita?

16 kommenttia:

  1. Osallistuit blogissani linkkaa blogisi -arvontaan. Voisitko käydä vielä kommentoimassa, saako kuviasi käyttää arpaonnen suosiessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, unohdin mainita sen innostuksissani! :D Saa käyttää, ja käyn vielä lisäämässä sen tiedon sinne sun postaukseen tänään kunhan ehdin :)

      Poista
  2. "Viestitellessä on helppo lukea olemattomia asioita rivien välistä, ja saattaa syntyä väärinkäsityksiä" Tämähän on melko yleinen ongelma naisten keskusteluissa.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha äläs nyt :D Ihan yleisesti kaikkien keskusteluissa mut myönnän, että ehkä naisilla useemmin! :D

      Poista
  3. Mä samaistun ihan joka ikiseen kohtaan! Kuinka vaikeaa olikaan palata Espanjaan opiskelemaan siellä vietetyn au pair -vuoden jälkeen, kun joutui itse ostamaan ruuat ensimmäisenä iltana. Olin ihan väsynyt eikä mulla ollut hajuakaan, mitä ostaa :D Onneksi elämä on nyt jo sen verran vakiintunutta siellä, että osaa löytää ne omat lemppari tuotteet. Mutta monissa jutuissa, kun maitotuotteissa tai mausteissa ei ole läheskään niin laaja valikoima kuin Suomessa, mikä tietysti ärsyttää!

    Ulkomaalaisen leima on kyllä se, mitä kantaa aina mukana... Minusta näkee kilometrien päähän, etten oo espanjalainen ja ihmiset oikeastaan yllättyvät, kun "tämä turisti" osaa espanjaa. Siinä onkin syntynyt pari hupaisaa tilannetta, kun ihmiset ovat puhuneet minusta ja luulleet etten ymmärrä heitä:D

    Lisäisin vielä, että vaikka maan kieltä osaisi (mukaanlukien nuorten slangin jne.) niin joissakin keskusteluissa on välillä vaikea pysyä perässä. En tunne maan tunnetuimpia kohujulkkiksia viiden vuoden takaa, joitain tunnetuimpia "iskelmähittejä" joihin kaikki tanssivat baarissa tai edes kaikkia maan ruokalajeja ravintolassa. Toisaalta ei se myöskään haittaa niin paljon, koska aina oppii jotain uutta siitä maasta, ja minusta se on kaunista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah ihanaa, että samaistut näihin! Niin helpottavaa kuulla välillä, että joku muukin painii samojen ongelmien kanssa, varsinkin kun oon saanut aika paljon kriittisempää palautetta tästä postauksesta. :D Toi kaupassakäynti nopeutuu kyllä paljon siinä vaiheessa, kun alkaa olemaan just se vakiintuneempi elämä. Mulla näissä 5kk pätkissä se vakiintuminen alkaa vasta sillä loppupuolella, kun oon jo lähössä pois maasta ja kohta taas uudessa maassa samat ongelmat, niin välillä jo nää kolmesti läpikäyneinä turhauttaa. :D

      Espanjassa toi ulkomaalasuus korostuu varmasti vielä enemmän! Mä menin Saksassa ja Ruotsissa ulkonäön puolesta hyvin paikallisesta, eli niin kauan kun en puhunut mitään ja matkin, miten muut käyttäytyy nii onnistuin hämäämään ihmisiä. Keniassa tää ei taas ihan toteutunu, haha! Toi sun lisäys on kyllä paikkaansapitävä, ja sekin korostaa just tota ulkomaalasen leimaa. Vaikka muuten pysyisi mukana keskustelussa ja oliskin yksi muista, niin se kotimaan kaiku nostaa päätään siinä vaiheessa, kun et tiedä jotain muille itsestäänselvää kulttuurillista asiaa. Niinku just jotain ikivanhoja euroviisuvoittajia tai jotain tietynlaista puuroa, jota kaikki on syönyt lapsena mutta myöhemmin siitä ei oo puhuttu sanallakaan tai koskettu pitkällä tikullakaan.

      Näitä ärsytyksen aiheita on varmasti jokasella omiansa, ja musta ne kuuluu aika olennaisesti siihen uuteen maahan muuttamiseen. Nimenomaan ton oppimisen takia, siinähän sitä kasvaa parhaiten ihmisenä kun kaikki ei ookaan alusta asti vaan helppoa ja ihanaa, vaan pitää vähän tehdä töitäkin siellä ruokakaupan hyllyillä haahuillessa. Ja se fiilis kun ekan kerran joku ärsytyksen aihe toimiikin ihan sutjakkaasti - sillon tietää, että on asettunu maahan paremmin ja on kyllä mahtava olo. Esimerkiksi Keniassa kun ekan kerran sain itse pysäytettyä tuktukin ilman ongelmia ja pääsin sillä määränpäähäni sujuvasti, niin fiilis oli tosi hyvä! Vähemmän ulkomaalainen olo. :D Nimenomaan se uuteen kulttuuriin ihan oikeasti sisälle pääseminen ja oppiminen on jotain kaunista ja kiehtovaa, siksihän sitä ulkomaille lähetään!

      Mulla tais nyt tulla tosi pitkä ja sekava vastaus tähän ku innostuin kirjottamaan. :D Mut mahtava kuulla, että on joku sielunsisko sillä puolen, joka ymmärtää nää ärsytyksen aiheet vaikka niihin ei mitenkään takertuisikaan! :)

      Poista
  4. Aivan ihana blogi sulla. Tykkään erityisesti sun kirjotustyylistä.

    https://veerakaisla1.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  5. It's called life! These difficult experiences, that is. You'll get through them and one day will think, that it really wasn't such a big deal. Muistan itse ajattelevan samanlailla, kun muutin Lontooseen AuPairiksi 70-luvulla. Ensin oli kaikki "upeaa" Lontoossa, ja tykkasin olla ulkomailla. Mutta kuten ihmis luonteeseen kuuluu, joskus alkaa loytamaan ongelmia kaikesta...ja yhtakkia Suomi tuntuikin niin taydelliselta. Paitsi kun palasin takaisin vuoden kuluttua ja sitten vahan ajan kuluttua taas Suomessa ollessa, yhtakkia siella kaikki alkoi tuntua tylsalta, tms! Joten taas piti lahtea ulkomaille. Tosin vain takaisin Lontooseen ensin. Sen jalkeen olen asunut New Yorkissa ja nyt taalla Atlantassa 24 vuotta. Mutta taytyy sanoa, etta joka muuton jalkeen, vaikka olisi jo samassa maassakin, niinkuin taalla USAssa on ollut, taytyy aina alussa loytaa kaikki kaupat, postit, ruuat, laakarit, ym. Se aina kestaa jonkin aikaa. Olen huomannut, etta ehka noin vuoden ainakin. Ja myos, etta tekee uusia ystavia. Ei voi vain vanhojen kanssa elaa, jos ovat toisella puolella maailmaa! Nyt teilla nuorilla on kuitenkin paljon helpompaa, kuin minun aikanani, koska silloin ei ollut muuta kuin vanhan aikaisten kirjeitten kirjoittaminen, tai sitten kalliitteen puheluiden tekeminen. Eika sita paljon muille soitettukaan, kuin aidille! Siis olette tosi onnekkaita tassa suhteessa nykyaan. Mutta tietysti sydanten asiat, murheet ja tunteet ovat ihmisilla aina samat, oltiin mista sukupolvesta tai vuosikymmenesta vain. Onnea vain sinulle, ja muille nuorille jotka sinulle kirjoittivat kommenttiin. Elama on jannittavaa ja hauskaa, mutta joskus on huonoja paiviakin. (Minullakin, vaikka elan aivan dream elamaa mieheni kanssa.) Joku ystavani muuten oli laittanut taman blogin Facebookkiinsa, niin luin sen sielta, ja ajattelin vahan antaa vanhemman, ja samantapaisen elaman jo koneneen, mita sinullekin tulee ehka olemaan, jos ulkomaille jaat, kokemukista vinkata. Pida ihmeessa muuten jonkinlaista paivakirjaa. Mina olen kirjoittanut ehka 100 kirjaa, ja niita on niin hauska nyt lukea. 95% asioista melkein unohtaa! Viimeisen asian haluan mainita: etta kun kerran on ulkomaille lahtenyt, on melko vaikeaa palata pysyvasti Suomeen! Kun kerran on lahtenyt matkoille, aina se tuli hannan alla palaa, vai sanotaanko noin suomeksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Jaana, ja heti ensimmäiseksi - kiitos pitkästä kommentista! Oli mukava lukea sun ajatuksia noin kokeneempana ulkomaankävijänä. Tähän vastaaminen on vähän kestänyt, koska haluun vastata kaikkiin kommentteihin ajatuksella, varsinkin tällaisiin kivohin! :)

      Mä oon vuoden sisällä asunut Suomen lisäksi kolmessa eri maassa, ja käynyt aina kotimaassa parin kuukauden pyrähdyksillä. Ja kyllä on ulkomaille mieli aina kinunnut takaisin! Joku siinä vaan viehättää, että saa asettua uuteen paikkaan muutaman kuukauden ajaksi ja oppia toisen kulttuurin tavoille. Nää mun tässä postauksessa mainitsemat asiat on juurikin noita, mitä kohtaa yleensä aluksi uuteen paikkaan muuttaessa, mutta Suomessa näistä ei juurikaan oo vaivaa, kuten ei myöskään pidempään uudessa paikassa asuessa. Ihan kuten säkin tossa sanoit, se on joka kerta sama rumba ja ottaa aikansa!

      Tosta oon kyllä kiitollinen, että yhteydenpito on tänä päivänä helpompaa. Suomessa on tottunut ehkä jo liiankin hyvään, kun on netti käytössä 24/7 ja voi soitella kaikille koska haluaa. Ulkomailla se on rajoittuneempaa, vaikka hyvä tilanne nykypäivänä onkin. Äidille mäkin taidan eniten soitella. :D Keniassa ollessani itse asiassa kirjotin päiväkirjaa, siellä kun elämä oli oikeesti todella erilaista eikä ollut niitä yhteydenpitomahdollisuuksia juuri ollenkaan, niin johonkin piti saada purkaa. Pitäisi kyllä alkaa nyt kirjottelemaan uudestaan, niitä on kyllä kiva lukea jälkeenpäin kun muistaa kaikkea jo kerran unohtunutta.

      Oon samaa mieltä tossa ajatuksessa, että tää on nimenomaan sitä elämää hyvine ja huonoine puolinensa. Musta on ihanaa olla ulkomailla ja elää elämääni täällä! Kotimaan ulkopuolella ongelmat on toki erilaista, mutta jos täällä olisi paljon kurjempaa, niin tottahan sitä aika äkkiä kotiin palaisi. Nyt vaan sielu huutaa päästä tien päälle jatkuvasti eikä Suomen maisemat innosta pidempään asettumiseen. Huonot päivät kuuluu dream lifeen ja normaaliin elämään, nehän myös opettaa arvostamaan hyviä päiviä. Tällä hetkellä musta tuntuu, että haluisin vaan jäädä Tukholmaan, kun täällä on niin kivaa! :D Ja nimenomaan, tuli on persuksen alla koko ajan eikä varmasti sammu vielä moneen(kymmeneen) vuoteen, vaan tien päälle on päästävä! ;)

      Kiitos vielä Jaana kun kommentoit, onneksi tää sattu Facebookista sun silmään ja päätit kirjottaa kokemuksiasi ja jakaa ajatuksiasi, oli kiva lukea niitä!!

      Poista
  6. Allekirjoitan tuon ulkomalaisten leiman täysin 5 vuotta ulkomailla asuneena. Mutta tuo hammaslääkäri tai lääkäri ei ole noin vaikeaa kuin asian kirjoitit. Matkavakuutuksella saa hyvää hoitoa eli mihin tahasa hammashoitolaan kävelet sisään ja lähetät kuitit vak.yhtiöön. Tai sitten ihan soittamalla vak. yhtiöön ja kysyä mihin sairaalaan on suoraveloitus niin ei tarvitse maksaa ollenkaan tiskille �� Minun asuinmaassani ärsyttävää on se että puhelimen liittymä pitää olla vain pre-paid liittymä eikä sellaista suomen tapaista kk lasku systeemiä ole täälä. Sit kun se saldo loppuu ikävässä paikassa niin se on aika ärsyttävää ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi vakuutusyhtiön kautta meneminen toimis muuten varmaan täällä Ruotsissa, jostain syystä ei käynyt mielessä se siinä kivun kourissa! Kiitos siis muistutuksesta, pitää käyttää tota jos vielä jotain ehtii tulla. :) Saksassa se vakuutusyhtiökään ei ollut kaikenkattava ratkasu, kun siellä ongelmana oli löytää myös englanninkielentaitoinen lääkäri. Mutta anyway, vakuutusyhtiöön soitot käyttöö tästä eteenpäin!

      Tiiän ton tunteen prepaidista hyvin. Nyt mulla on käytössä täällä Suomen rajaton liittymä, mutta elin hetken täällä, sekä aiemmin Saksassa ja Keniassa noiden prepaidien ja wifien varassa. Se yllättävä saldon loppuminen on kyllä saanut muutaman kerran manailemaan. Tota ei kyllä joudu nykypäivänä Suomessa enää kokemaan, praise the Lord rajattoman netin keksimisestä ja toivottavasti se tai ainakin joku kuukausiliittymä rantautuisi muuallekin järkevissä hinnoissa pian.

      Poista
  7. Tästä oli mulle hyötyä, osaan toivottavasti nyt varautua paremmin! :D moni asia mitä Suomessa pitää itsestäänselvyytenä ei varmastikaan ole ulkomailla niin helposti saavutettavissa ja sen tajuaa vasta kun ei ole Suomessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että oli hyötyä! Näitä juttuja ei usein tuu tosiaan Suomessa mieleen vähääkään, vaan ne huomaa vasta ulkomailla ollessa. En mä ainakaan tajunnut kauheesti tällasia ajatella vielä Suomessa ollessani, ja melkeen toivon, että joku ois mulle ne näin listannut ja vähän varotellut. Mut näin kolmannen ulkomaille muuton jälkeen alkaa jo muistamaan nää ärsyttävät käytännön asiat, mitä aina alussa tulee vastaan! :D

      Poista
  8. Tää oli todella mielenkiintoinen postaus! Itse en ulkomailla asu, mutta aina toisinaan se ulkomaille lähteminen on kiinnostanut. Jos sitä joskus tulee lähdettyä niin osaapahan ehkä odottaa tai varautua näihin 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiva että tällanen postaus kiinnosti Suomessa asuvaakin! :) Väitän, että suurin osa ulkomaille muuttaneista on törmännyt samankaltasiin ongelmiin ja ärsytyksen aiheisiin alkuvaiheessa, jostain syystä näistä ei vaan kauheasti puhuta. Jos joskus ulkomaille päädyt niin palaa tähän postaukseen niin saat mahdollisesti vinkkejä ja empatiaa tästä, jos ite pohdit samoja asioita! :D

      Poista

Kommentoi postausta! Vastaan kaikkiin kommentteihin, myös vanhoihin postauksiin tulleisiin. Kiitos viestistäsi! :)